Aamuauringon säteet osuivat ikkunasta suoraan John Laserin silmiin, herättäen hänet. Hän nousi ylös, ravisti päätään muutaman kerran ja oli pirteä kuin peipponen. Navy SEAL joukoissa ollessaan hän oli oppinut heräämään nopeasti, sillä virkeys oli tehtävällä ollessa ensisijaisen tärkeää. John kääntyi katsomaan vieressään makaavaa naista, tulevaa vaimoaan. Hän oli tavannut Katrin ollessaan komennuksella Japanissa, jossa hänkin oli työskennellyt silloin. Kun Katrin äiti oli sairastunut ja hän joutui palaamaan Suomeen, John oli päättänyt jäädä eläkkeelle palveluksesta ja rakkauden vuoksi muuttaa Katrin luokse Suomeen. Huomenna olisi heidän hääpäivänsä. John käveli keittiöön ja käynnisti kahvinkeittimen. Odotellessaan aamukahvia hän katseli ulos ikkunasta metsään, joka alkoi heti heidän talonsa takapihan perältä. Alussa hänellä oli ollut vaikeuksia sopeutua Suomeen, mutta nyt hän rakasti uutta kotimaataan ja oli erittäin tyytyväinen päätökseensä muuttaa tänne.

Leivänpaahdin sylki paahtoleivät ulos samalla kun Katri tuli keittiöön. ”Huomenta kulta.” Hän sanoi pöydän ääressä lehteä lukevalle Johnille. ”Morning.” John vastasi. Hän oli oppinut suomen kielen nopeasti, mutta joskus hän vaistonvaraisesti puhui englantia. Katri kaatoi itselleen kupin kahvia. ”Are you having trouble understanding the articles?” Hän kysyi istuessaan pöytään. ”Some words, but I can understand what the articles are about.” John vastasi taitellessaan lehden syrjään. ”Onhan sulle varmasti ok että koko seremonia on huomenna suomeks?” Katri kysyi samalla kun John nousi hakemaa leipiä. ”Kyllä minä pärjään.” John vastasi, puhuen paksulla aksentilla. ”Ja niinhän minä sitä parhaiten opin.” Hän jatkoi palatessaan pöydän ääreen. ”Om hela ceremonin hålls på svenska?” Katri kysyi, ivallinen hymy huulillaan. ”Nyt en ymmärtänyt.” John kysyi hämillään. ”Om hela ceremonin hålls på svenska?” Katri toisti hitaasti. ”Your speking swedish?” John kysyi levittäessään voita paahtoleivälleen. ”Ja, de är jag.” Katri sanoi hymyillen. ”Anata wa subarashī joseidesu.” John vastasi. ”What did you say?” Katri kysyi hämmentyneenä. ”So you worked in Japan for two years but didn’t bother to learn japanese?” John naurahti.

John laittoi takin päällensä lähteäkseen töihin. ”Mihin sä oot menossa?” Katri kysyi tullessaan suihkusta eteiseen. ”Töihin.” John vastasi ja kumartui solmimaan kengännauhojaan. ”Niin eikö kukaan muistanut mainita sulle että tänään on vapaapäivä.” Katri naurahti, korottaen ääntään vapaapäivä sana kohdalla. John katsoi kihlattuaan hämmentyneenä samalla kun ovikello soi. Katri hymyili veikeästi kun John nousi ylös avaamaan ovea. ”Mitä äijä!” Huusi Matias astuessaan sisään. Hän oli Katrin siskon miesystävä ja toinen Johnin suomalaisista kavereista. ”Sulla alko ny polttarit.” Totesi sisään astunut Simo, Johnin toinen kaveri. ”Polttarit?” John kysyi Katrilta hämmentyneenä. ”Bachelor party.” Katri vastasi hymyillen. ”Have fun.” Hän huikkasi miehensä perään kun Matias ja Simo raahasivat Johnin ulos.

Katrin sisko, Janette, istui autossa odottamassa miehiä. Hän oli lupautunut viemään polttariporukan ensimmäiseen etappiin, ennen kuin palaisi takaisin siskonsa luokse valmistelemaan huomisia häitä. Miehet tulivat ulos ovesta ja kävelivät autolle. ”Vanhaan Manhattaniin, kiitos.” Repsikan paikalle istunut Matias ilmoitti kovalla äänellä. ”Jos kulta viitsisit.” Hän kuiskasi perään samalla kun Janette käynnisti auton. ”Jännittääkö huominen?” Janette kysyi Johnilta lähtiessään ajamaan. ”Eipä juurikaan.” John vastasi. Simo kaivoi lattialla olevasta muovipussista kolme oluttölkkiä ja ojensi yhden Johnille. ”Siitä aloitetaan.” Hän sanoi samalla kun ojensi Matiakselle tölkin. ”En kyllä oikeastaan juo alkoholia.” John yritti vastustella. ”No nyt juot, viimesen vapaa illan kunniaksi.” Matias totesi avatessaan tölkkinsä. John tuijotti tölkkiään hetken. ”Cest la vie.” Hän lopulta totesi hartioitaan kohauttaen, ennen kuin avasi tölkin.

Polttariseurueen auto kurvasi vanhan kivirakennuksen pihaan, jossa toimi eläinkauppa sekä lähiöpubi, Vanha Manhattan. ”Laita toi päähäs.” Matias huikkasi etupenkiltä samalla kun heitti Johnille värikkään lippalakit, jossa oli pieni propelli päälaella. ”Onko pakko?” John kysyi samalla kun pyöritteli hattua halveksuen käsissään. ”Polttarisankari pitää aina pukea hassusti.” Simo vastasi avatessaan oven. ”Meillä on sulle muitakin asuja varattuna.” Hän jatkoi noustessaan autosta. John huokaisi syvään ja laittoi hatun päähänsä ennen kuin nousi autosta. ”Muista sitten mitä lupasit Katrille.” Janette huomautti Matiakselle. ”Juu juu, ei strippareita ja vaan vähän alkoholia.” Matias totesi noustessaan autosta. ”Ja muistakkin se!” Janette huusi hänen peräänsä.

Muutamaa kanta juoppoa lukuun ottamatta, ravintola oli lähes tyhjä. Simo käveli varmoin askelin tiskille, Johnin seuratessa perässä ympäristöään tutkien. Kantajuopot seurasivat häntä silmä kovana. ”Ja mitäs laitetaan?” Tiskin takana ollut, isokokoinen mies kysyi. ”Mulle perinteinen ja polttarisankari ottaa miehekkään.” Simo vastasi nojautuessaan tiskille. Juuso nyökkäsi ja laittoi hanan kaatamaan lonkeroa tuoppiin, samalla kun otti jalallisen, korkean lasin käteensä. ”Vai että polttareita viettämässä.” Juuso rupatteli samalla kun laittoi jäitä lasin pohjalle. ”Johnilla on huomenna häät.” Simo vastasi samalla kun Juuso kaatoi lasiin kaksi senttiä mansikkalikööriä. ”Eikös se ole vähän riskialtista pitää polttarit edeltävänä päivänä?” Juuso kysyi. Matias saapui tiskille samaan aikaan kun Juuso kaatoi kaksi senttiä vanilja votkaa lasiin. ”Me otetaan ihan rennosti vaan, ei mitään räkäkännejä.” Simo totesi läimäyttäen samalla Johnia olkapäähän. John katsoi hämmentyneenä kun Juuso kaatoi hänen tulevaan juomaansa maitoa. ”John ei oo viinamäen miehiä.” Matias totesi Juuson ottaessa kermavaahto kanisterin käteensä. ”Onko noin?” Juuso kysyi alkaessaan ravistella kanisteria. ”Ei se oo oikein mun juttu, alkoholi on niin pahan makuista.” John vastasi. ”Ehkäpä sun mieli muuttuu tän jälkeen.” Juuso totesi alkaessaan suihkuttamaan kermavaahtoa juoman päälle. ”Otatko oluen vai lonkeron?” Juuso kysyi Matiakselta samalla kun avasi tiskin alla olevan jääkaapin. ”Pistä olut.” Matias vastasi Juuson ottaessa jääkaapista pienen rasian. Hän laittoi rasiasta yhden kirsikan Johnin juoman päälle ja ojensi sen sitten hänelle. ”Ja siinä on miehekäs.” Hän sanoi ja laittoi sitten Matiakselle oluen tippumaan. John pyöritteli lasia käsissään. Vaaleanpunainen juoma, jossa oli kermavaahtoa ja kirsikka päällä, ei tuonut hänelle mieleen mitään miehekästä, mutta kai tämä oli sitä suomalaisten outoa huumoria.

Matias toi kolme lonkeroa pöytään. ”Ehitäänkö me juomaan nää?” Simo hämmästeli katsoessaan kelloa. ”Ei välttämättä.” Matias naurahti. ”Jos on juomaa jäljellä kun limusiini tulee pihaan niin saa rangaistuksen.” Hän jatkoi ja otti sitten pitkän huikan. John tarttui välittömästi omaan tuoppinsa ja joi sen yhdellä huikalla. ”Vittu John, se oli vitsi.” Matias naurahti, Johnin haukkoessa henkeään. ”What?” John kysyi hämmentyneenä. ”It was a joke.” Matias sanoi huonolla englannillaan. ”Meille tulee kyyti vartin päästä, meillä on hyvin aikaa.” Hän jatkoi ennen kuin otti huikan lonkerostaan. ”Joko alat olemaan humalassa?” Simo kysyi Johnilta samalla kun pyöritti hänen hatussaan olevaa propellia. ”En oikeastaan.” John murahti. ”Joko meillä kohta alkaa olemaan hauskaa?” Hän kysyi virnistäen. ”Asia korjaantuu.” Simo totesi noustessaan pöydästä. John seurasi katseellaan kun Simo käveli tiskille. ”Fuck.” Hän totesi kääntyessään katsomaan Matiasta. ”Ite yllytit sitä.” Hän totesi olkapäitään kohauttaen. Hetken pöydässä oli hiljaista, kunnes Simo palasi mukanaan 12 Jägermeister shottia. ”Siinä on sulle kaheksan.” Hän sanoi, tarttui yhteen lasiin ja joi sen sisällön. ”Ja kohta alkaa oleen kiire.” Matias totesi ottaessaan yhden lasin.

Miehet istuivat limusiinin takapenkillä, kuohuviinilasit käsissään. Maailma pyöri Johnin ympärillä hänen vedettyään liian monta shottia liian nopeasti. ”Käydään kuljettaja heittään yks kylärinksa ennen lopullista määränpäätä.” Simo ohjeisti kuljettajaa, joka nyökkäsi. ”Ehkä mun pitäisi mennä kotiin.” John totesi tuijottaen poissa olevana kuohuviiniään. ”Paskanmarjat, meillä on vielä paljon tehtävää.” Simo sanoi alkaessaan kaivamaan kassiaan. Matias otti Johnin propelli lippalakit pois Simon ottaessa lehmän pään näköisen pipon esille. ”Laita toi päähäs ja mee kattoluukusta ottaan vähän raitista ilmaa.” Simo sanoi ja Matias painoi nappia, joka avasi kattoluukun. John huokaisi syvään, antoi kuohuviininsä Matiakselle ja nousi seisomaan. ”Älä unohda hattua.” Simo huikkasi hänelle ja ojensi lehmä reuhkan Johnille, jolla oli pää jo ulkona. Hän laittoi pipon päähänsä auton kaartaessa torin laidalle. Viima osui Johnin kasvoihin kun hän katsoi torilla olevaa nuorisoryhmää. He nostivat juomatölkkejään hänelle tervehdykseksi ja John vilkutti takaisin. Pyöriminen hiukan hellitti kun John veti puhdasta ulkoilmaa muutaman syvän hengenvedon verran. Limusiini ajoi kirkon ohitse. Johnia alkoi hymyilyttää kun hän ajatteli huomisia häitä. ”Helpottaako?” Matias huusi Johnille, joka näytti hänelle peukaloa. ”Hyvä.” Matias vastasi ja ojensi Johnille tämän lasin. Hetken John kokosi itseään ja joi sitten kuohuviinin yhdellä huikalla. Hän ojensi lasin takaisin Matiakselle ja kohotti sitten molemmat kätensä ilmaan. ”I’m the king of the world!” Hän huusi heidän ajaessaan puiston ohitse. ”Turpa kii!” Puistossa istuvien alkoholistien joukosta huudettiin. John Laserille ei motkoteta, joten hän näytti heille keskisormea. ”Fuck you!” Hän huusi takaisin.

Limusiini pysähtyi keskustan laidalla olevan kerrostalon pihaan. ”Kiitoksia.” Matias huikkasi kuljettajalle avatessaan oven. ”Pitäkää hauskaa.” Kuljettaja huikkasi takaisin miesten astuessa ulos. ”Miksi me tultiin tänne?” John kysyi hämillään limusiinin poistuessa paikalta. ”Moni ei tiedäkään, mutta täälä on eräs herrasmies kerho kellarissa.” Simo kertoi innoissaan. ”Herrasmiesklubi on ehkä liioittelua, mutta ainakin asiakaskunta on reilusti mies painotteista.” Matias sanoi lähtiessään kävelemään ovelle. Jokin tässä asiassa epäilytti Johnia, mutta hän lähti silti seuraamaan Matiasta. Simo hihitteli kuin innostunut pikkutyttö hänen takanaan. Päästyään ovelle Matias painoi ovisummeria. Hetken hiljaisuuden jälkeen summerista kuului napsahdus. ”Kukkona tunkiolla on huonoa olla.” Kuului matala miesääni. ”Kanana orrella on hyvä olla.” Matias vastasi ja oven sähköisen lukon avautumis ääni kuului. John katsoi Matiasta hämillään kun tämä avasi oven ja jäi pitämään sitä auki muille. ”Käytävän perällä viimenen ovi vasemmalla.” Hän ohjeisti muita kun he astuivat käytävään. Simo tärisi innostuksesta samalla kun John kävi mielessään läpi kaikki kauhuskenaariot. Kun käytävä loppui, Simo säntäsi Johnin ohitse ja avasi oven. Häneltä pääsi pieni riemunkiljahdus kun astui sisään. John kurkisti hämärästi valaistuun huoneeseen samalla kun Matias tuli hänen viereensä. ”Tän kaupungin ainoa vastaava.” Hän hymähti. ”Ja lähes laillinen.” Hän naurahti astuessaan strippiklubille sisään.

Tekno musiikki pauhasi salaisessa strippiklubissa kun Matias toi hänelle ja Johnille juomat pöytään. Simo oli lavalla tanssimassa naisten kanssa. ”Simo on jankuttanut mulle jo monta vuotta että hänet pitäisi tuoda tänne, mutta en ole aiemmin tuonut.” Matias sanoi istuessaan. ”Osittain juuri tämän takia.” Hän naurahti nyökätessään samalla Simoa kohti. ”Katri ei pidä tästä.” John sanoi ympärilleen vilkuillen. ”Siksi Katri ei saa ikinä tietää tästä.” Matias sanoi silmää iskien. ”Otahan pitkä kulaus.” Hän jatkoi ojentaen tuomansa juoman Johnille, joka katsoi juomaa epäilevästi. ”Onko tällaisessa paikassa varmasti turvallista juoda?” Hän kysyi Matiakselta. ”Totta kai on.” Matias naurahti. ”Kaikki juomat tehdään hygienia vaatimusten mukaan.” Hän jatkoi ennen kuin otti itse huikan. John ei vielä oikein vakuuttunut, mutta otti lopulta huikan. Musiikki taustalla vaihtui ja Simo palasi pöytään. ”Jumalauta tää on mahtava paikka!” Hän huudahti ja halasi sitten Matiasta. ”Paras ilta ikinä.” Hän jatkoi ja kyynel valui hänen poskellaan. John joi pitkän kulauksen juomastaan. ”Täähän on oikeasti hyvää.” Hän sanoi laittaessaan lasin pöydälle. ”Mitä tää on?” Hän ihmetteli. ”Long Island Iced Tea.” Matias vastasi. ”Näitä lisää.” John sanoi innoissaan ennen kuin otti uuden huikan. ”Toivottavasti seuraavakin yllätys on mieluisa, mutta vaihda tosta hattua ensin.” Matias totesi kaivaessaan merikapteeninhatun esille. ”Toivottavasti tämä on nyt sitten viimeinen yllätys.” John sanoi leikkisästi. ”Sitähän ei sulle kerrota, muuten se ei olis yllätys.” Matias naurahti samalla kun yksi tanssijoista tuli heidän pöytäänsä. ”Kukas on polttarisankari?” Nainen kysyi. Simo nosti kätensä ilmaan, mutta Matias painoi sen alas. ”Hän.” Matias totesi osoittaen Johnia, joka katseli naisen valtavia ja alkuperäisiä rintoja hämmästyneenä. Musiikki vaihtui jälleen ja nainen aloitti sylitanssin.

Ulkona oli alkanut tihuttaa vettä. Simo makasi maassa, Johnin ja Matiaksen katsellessa vierestä. ”Vittu sun kanssas.” Matias ärähti päätään pudistellen. Simo oli juuri kirjaimellisesti heitetty ulos klubilta. ”Jos ne vie mun jäsenyyden niin tästä tuli sulle kallis reissu!” Matias huusi, Johnin yrittäessä pidätellä nauruaan. ”Pitäähän heille antaa tippiä.” Simo kimitti noustessaan ylös. ”Ja mulla loppu setelit.” Hän selitti ja John alkoi nauramaan. ”Ethän sä silti voi tunkea pikkuhiluja naisen alushousuihin!” Matias karjui, puristaessaan kätensä nyrkkiin. Simo laittoi kätensä kasvojensa suojaksi, Johnin nauraessa. Matias laski nyrkkinsä ja hengitti muutaman kerran syvään. John sai hillittyä naurunsa ja pihaan laskeutui hiljaisuus. ”Eiköhän jatketa matkaa.” Matias totesi lähtiessään kävelemään läheisiä omakotitaloja kohti. Simo huokaisi helpotuksesta lähtiessään hänen peräänsä. ”Mihin ollaan menossa?” John kysyi. ”Saunaan.” Matias huikkasi taakseen ja John lähti seuraamaan muita.

Vanhan rintamamiestalon pihasaunan piipusta nousi jo savua kun miehet kävelivät pihaan. Vanhempi mies tuli ulos sauna rakennuksesta ja Matias tervehti häntä. ”Joko alkaa olla lämpöä, tultiin vähän etuajassa.” Hän kysyi päästessään lähemmäs. ”Kuuttakymmentä näytti että kyllähän sinne voi mennä.” Mies vastasi Simon ja Johnin päästessä rakennuksen terassille. ”No me odotellaan sitten vielä hetki.” Matias sanoi istuessaan alas. ”Kiitos sulle.” Hän jatkoi samalla kun Simo istahti. ”Eipä mitään.” Mies totesi lähtiessään kävelemään. ”Pyysin naapurin isäntää lämmittään meille saunan niin mee meillä siihen aikaa.” Matias selitti Johnille. ”Ota John olutta.” Simo sanoi kaivaessaan kassistaan tölkin. ”Oliko nää polttarit nyt sitten tässä?” John kysyi istuessa Simon viereen penkille. ”Ei toki!” Simo iloitsi. ”Nyt alkaa ryyppääminen.” Hän sanoi avatessaan tölkkinsä teatraalisesti. ”Ollaan sovittu Katrin ja Janetten kanssa että jäät tänne yöks niin voidaan saunoa ihan rauhassa.” Matias selosti. ”Se kuulostaa hyvältä ja turvalliselta.” John huokaisi avatessaan oluensa.

Päivä oli kääntynyt jo illaksi kun miehet istuivat terassilla pelkkiin pyyhkeisiin kääriytyneinä. ”Kyllä se näin vaan tehtiin.” Matias selitti Johnille, joka pudisteli päätään. ”Ei voi olla totta.” John tivasi vastaan. Simo saapui paikalle, käytyään sisällä vessassa. ”Ehkä Suomi vaan on niin hieno maa.” Matias naurahti. ”Mistä te puhutte?” Simo kysyi avatessaan itselleen lonkeron. ”John ei usko että valtio anto tän tontin ja talon mun vaarille sodan jälkeen.” Matias kertoi. ”Ei mitään tällaista vaan anneta.” John intti vastaan. ”No niin vaari aina kertoi.” Matias sanoi noustessaan ylös. ”Tän saunarakennuksen teki tosin itse.” Hän jatkoi avatessaan saunan oven ja astuessaan sisään. ”En taida jaksaa enää uusia löylyjä.” John totesi. ”Yhet nopeet vielä.” Simo totesi kävellessään hänen ohitseen saunaan. John mietti hetken ja meni sitten perässä. Matias heitti juuri löylyä kun John astui sisään hämärään saunaan. Vanhat lauteet natisivat hänen noustessaan niitä Simon ja Matiaksen väliin istumaan. ”Ihan kevyet sitten vaan.” John esitti toiveen kumartuessaan kuumuudesta. ”Katotaan miten käy.” Matias sanoi samalla kun otti lisää löylyvettä. Samalla kun Matias heitti löylyä kuului valtava rysähdys kun lauteet pettivät miesten alta. Matiaksen löylyn heittoon ojennettu käsi iski voimalla kiukaan ja lauteiden välissä olevaan betonimuuriin ja siitä kuului ikävä rusahdus. Simo horjahti sivulle, lyöden päänsä seinään ja kaatuen siitä maahan. John ehti reagoida ääneen mielessään, mutta humalainen keho ei totellut häntä. Hetken kaikki huusivat tuskasta. ”Kävikö pahasti?” Kättään pitelevä Matias kyseli, noustessaan ylös. ”My legs!” John huusi. Matias näki Simon tajuttomana maassa ja Johnin istuvan romahtaneiden lauteiden päällä, mutta hänen jalkojaan ei näkynyt. ”Ei saatana!” Matias huusi ja kiirehti terassille puhelimensa luokse, soittaakseen hätänumeroon. ”My legs are under the rubble!” John huusi saunasta. ”I’m calling the ambulance!” Matias huusi juuri kun hätäkeskuksesta vastattiin.

Kirkon kellot soivat ja kanttori alkoi soittamaan häämusiikkia. Kirkkosalista kuului ihmisten supinaa kun kaasot avasivat ovet ja Katri astui salin puolelle, isänsä saattamana. Häävieraat nousivat seisomaan kun he näkivät Katrin. Kävellessään morsian katseli vieraita, kunnes hänen katseensa osui alttarille. Katrin suu loksahti auki. ”Mitä helvettiä?” Hän huudahti hiukan liian kuuluvalla äänelle, nähdessään Johnin pyörätuolissa papin edessä, jalat kipsattuina. Lähemmäs päästyään hän näki bestmanit. Matiakselle oli käsi paketissa ja Simon pää oli laitettu siteisiin. Katri pääsi alttarille ja katsoi kysyvästi Johnia. ”Kerron myöhemmin.” John kuiskasi. Janette katsoi Matiasta murhaavasti kävellessään paikalleen. Pappi antoi merkin kaikille istua ja kanttori lopetti soittamisen.