Aallot hyväilivät pienen saaren rantakalliota. Rannassa olevan saunan piipusta kohosi hiljalleen savua ja hiukan kauempana kuului käen kukuntaa. Pieni soutuvene lähestyi kallion vieressä olevaa laituria kaksi miestä kyydissään.

Apa ohjasi veneen laiturin viereen ja Julle otti siitä kiinni. Hän nousi laiturille ja kaivoi tupakka-askin taskustaan. ”Vedä ny mut ensin rantaan.” Apa murahti veneestä. ”Ihan kohta.” Julle vastasi sytyttäessään tupakkaansa. Jani saapui laiturille. ”Vihdoinkin tekin tulitte.” Hän sanoi, otti sitten huikan oluestaan ja kompastui omiin jalkoihinsa kaatuen laiturille niin, että silmälasit lensivät hänen päästään veteen. Julle kyyristyi nopeasti ja sai napattua lasit ennen kuin ne upposivat. Urhea pelastusliike tosin sai Jullen tupakan tippumaan hänen suustaan veteen. ”Sähän oot jo aivan kännissä.” Julle naurahti ojentaessaan laseja takaisin Janille. Apa tarttui laituriin kiinni. ”Tää on just niin tätä.” hän murahti Janin laittaessa lasejaan päähänsä. ”Te alotatte niin aikasin että sammutte jo ennen ko mää pääsen kunnolla vauhtiin.” Apa jatkoi kömpiessään laiturille. Julle kaivoi nuuskapurkin taskustaan ja otti sieltä yhden pussin. ”Janihan sammuu muutenkin tosi nopeesti.” Hän sanoi ja asetteli sitten pussin huuleensa. ”Kyllä sä ensin välikuoleman otat.” Jani tiuskaisi Jullelle, joka naurahti. ”Lyödäänkö vetoo?” Hän sanoi ja ojensi kätensä Janille. Apa purki tavaroita veneestä kun Jani tarttui Jullen käteen. ”Selvä.” Hän sanoi. ”Voittaja saa herättää toisen omavalintaisella tyylillä.” Julle totesi vedon panoksen. ”Sopii, mutta ei heti, pitää vähän antaa nukkua jos nukuttaa.” Jani lisäsi. Apa käveli heistä ohitse kantaen molemmissa käsissään olutlaatikkoa. ”Alkakaahan kantaa niin päästään saunaan.” Hän sanoi mennessään. Jani ja Julle molemmat ottivat laiturilta olutlaatikot molempiin käsiinsä ja lähtivät Apan perään.

Ville avasi kiukaan luukun ja heitti sinne muutaman puun. Saunan mittari näytti 80:tä astetta ja padan vesi kiehui. Ylpeänä jälleen onnistuneesta saunan lämmityksestä Ville ojensi kätensä avatakseen saunan oven, mutta se aukesikin itsestään. ”Kuukeri!” Apa huusi astuessaan saunaan, pelästyttäen Villen samalla. ”Jumalauta!” Ville huusi hypähtäessään taaksepäin ja kaatuessaan perseelleen isoon vesiämpäriin. Apa alkoi nauramaan. ”Tulin vaan sanomaan moro.” Hän sai sanotuksi naurun lomasta. ”No sano sitten vaan moro äläkä säikäyttele ihmisiä.” Puhisi Ville vesi saavista. Apa ojensi kätensä auttaakseen hänet ylös ja Ville tarttui siihen. Samassa Ville nykäisi nopeasti yrittäen saada Apan horjahtamaan, mutta hän oli aavistanut tämän eikä siksi ottanut otetta ollenkaan. ”Älä viitti hei, mää opetin ton sulle.” Apa sanoi ja kiersi Villen taakse. Hän tarttui tätä kainaloiden alta kiinni ja nosti hänet ylös. ”Mikä muuten on kuukeri?” Ville kysyi päästyään ylös. ”Se on salaisuus.” Apa naurahti ja poistui sitten saunasta, Villen seuratessa perässä.

Jani laski silmälasinsa saunan eteisen pöydälle ja käveli sitten saunan ovea päin. ”Se on kiinni ettei löyly karkaa.” kuului Apan ääni saunasta. Jani avasi oven. ”Juliushan vasta tuli tänne, eikö voinu sen verta odottaa että tuun perässä?” Jani kitisi. ”Sori, ei käyny mielessä.” Julle vastasi ja avasi sitten oluen. Jani nousi lauteille seinästä suunnan ja tukea ottaen. Apa heitti löylyä ja nojautui sitten taakse päin. Hetken saunassa oli hiljaista kunnes Ville rikkoi hiljaisuuden: ”Ootteko ikinä ajatellu harrastavanne seksiä miehen kanssa?” Hän kysyi. Apa ja Julle katsoivat häntä kysyvästi, Janin katse meni hiukan ohitse. ”No ei oo käyny mielessä.” Apa sanoi ja otti hiukan etäisyyttä Villeen. ”Vittu sä oot gayjo.” Naurahti Julle. ”Ei kun ihan teoreettisessa mielessä.” Ville puolusteli itseään. ”Ville sä oot likanen.” Jani sanoi nurkasta samalla kun Apa heitti lisää löylyä. ”Sää ilmeisesti oot harkinnut asiaa.” Apa jatkoi keskustelua katsoen samalla Villeä. ”No onhan se käyny mielessä.” Ville sanoi sukien samalla partaansa. ”Ihan niin kun kaikilla normaaleilla miehillä.” Hän jatkoi ja otti sitten huikan oluestaan. Kaikki muut alkoivat nauramaan. ”Ei tasan ole kyllä käyny.” Apa sai sanotuksi naurultaan. ”Käyhän se ny päivittäin mielessä.” Ville jatkoi ja samassa Julle pärskähti nauruun samalla kun oli yrittänyt ottaa huikkaa. ”Ei siis päivittäin vaan silloin tällöin.” Ville puolusteli kun Julle nousi pois lauteilta. ”Lakkaa Ville se lapiointi kun sua vielä näkyy sieltä kuopasta.” Apa nauroi ja heitti sitten löylyä. Julle palasi saunaan uuden oluen kanssa. ”Puhutaanko vaikka runkkaamisesta?” ehdotti Jani nurkkaan käpertyneenä. ”Nyt sitten vittu jätkät.” Julle sanoi nauraen istuessaan jälleen lauteille. ”Vastahan me tänne tultiin ja jutun taso on jo tällänen.” Hän jatkoi.

Apa nousi rappuset saunan terassille kantaen neljää olutta sylissään. ”Kuukeri!” Hän huusi tullessaan muiden näköpiiriin. Jani seisoi terassilla kaiteeseen nojaten kädet puuskassa, Jullen ja Villen istuessa penkillä seinää vasten tupakkaa poltellen. ”Siksi jalkapallo on tylsä laji.” Jani sanoi samalla kun Apa ojensi hänelle oluen. Apa jakoi myös muille oluet ja avasi sitten omansa istuessaan alas Jullen viereen. ”Sä et vaan ymmärrä sitä kaikkee taktiikkaa jota siinä vaaditaan.” Julle sanoi karistaen tupakkaansa. ”Mitä vitun taktiikkaa on siinä että potkitaan keskialueella palloa toisilleen?” Jani tiuskaisi. Julle joi edellisen oluensa loppuun. ”Ihan sama, turha sitä on ääliölle selittää.” Hän sanoi. ”Vai ääliölle.” Jani kimitti. ”Mä olen sentään insinööri.” Hän jatkoi ylpeyttä äänessään. ”Eli superääliö.” Apa sanoi, saaden Jullen ja Villen nauramaan. ”Olin just sanomassa samaa.” Ville sanoi ja ojensi tölkkinsä skoolatakseen Apan kanssa. ”Ei avaamattomalla voi kilistää.” Apa sanoi. ”Totta.” Ville vastasi, avasi tölkkinsä, tarjosi sitä uudelleen ja tällä kertaa Apa skoolasi. ”Yks sille.” Hän sanoi samalla. ”Yks sille!” Huusivat muut samaan aikaan ja kaikki ottivat huikan. ”Josko sitä vielä yhet kävis ottamassa.” Apa sanoi noustessaan ylös ja mennessään sisälle.

Jani tuli mökin nurkan takaa virtsalta takaisin nuotiopaikalle. Apa käänsi juuri ritilällä olevia pihvejä, Villen viritellessä kitaraa ja Jullen polttaessa tupakkaa. ”Julius, sä näytät vähän väsyneeltä.” Jani hihkaisi huomatessaan Jullen tyhjän katseen. Julle havahtui ja katsoi Jania. ”Vitut.” Hän totesi, veti viimeiset savut tupakastaan ja yritti heittää tumpin nuotioon, mutta se laskeutui yhden pihvin päälle. Julle ja Ville alkoivat nauraa. ”Taisit just varata itelles pihvin.” Apa murahti totisena noukkiessaan tumpin pihdeillä ja laittaessaan sen liekkeihin. ”Sun piti Jani tuoda ne lautaset samalla kun käyt kusella.” Hän jatkoi katsoen Janiin päin. ”Ai niin saatana.” Jani voihkaisi ja lähti mökkiä kohti. Ville alkoi soittamaan kitaralla tuttua säveltä. ”Finished with my woman ’cause she couldn’t help me with my mind.” Hän lauloi samalla ennen kuin lopetti ja ojensi kitaran Jullelle. ”Ny se on vireessä.” Ville totesi samalla kun Julle tarttui kitaraan ja asetti sen syliinsä. ”Kiitti Ville.” Hän sanoi samalla kun kaivoi nuuskapurkin taskustaan. Jani palasi nuotiolle lautasia mukanaan. ”Täsä.” Hän sanoi ojentaessaan niitä Apalle. ”Laita siihen alle vaan, täältä tulee pihviä.” Apa sanoi, otti yhden pihvin ritilältä ja laittoi sen Janin kädessä olevien lautasten päälle, samalla kun Julle rämpytti kitaralla.

Ville tanssi Janin kanssa kun Julle soitti kitaralla Juha Tapion kappaletta Kaksi Vanhaa Puuta. Apa joi olutta ja vahti tulta samalla. Villen käsi alkoi laskeutua Janin pakaralle, mutta Jani otti siitä kiinni ja nosti sen jälkeen selälleen. ”Vittu Ville.” Jani naurahti heidän jatkaessaan tanssia. ”No vähän leikillä vaan.” Ville sanoi iskien silmää. Julle sai kappaleen loppuun ja laittoi kitaran sivuun. ”Röökitauko.” Hän sanoi kaivaessaan tupakka-askin taskustaan. ”Hyvä, loppuu se homoilu taas ainakin vähäks aikaa.” Apa naurahti samalla kun avasi uuden oluen. ”Se on vaan veljeyttä.” Ville sanoi istuessaan alas ja sytyttäessään tupakan. Jani istui Villen viereen ja katsoi häntä hetken silmiin. ”Mä en halua olla sun veli jos se on tollasta.” Jani sanoi jokaista sanaa painottaen, saaden Apan ja Jullen nauramaan. ”No älä ny viitti.” Ville sanoi laittaessaan kätensä Janin olkapäille, vetäen tätä samalla kainaloonsa ja tehden huulillaan pussausliikkeitä. Jani haroi hetken kielellään pervosti, mutta perääntyi sitten. ”Hyi vittu Ville.” Hän sanoi nauraen. ”Ville on bi.” Julle lauloi tumpatessaan tupakkaansa. ”Eiks se oo Jani sun vuoro käydä heittään saunaa puita?” Apa kysyi. ”Taitaa olla.” Jani sanoi noustessaan ylös. ”Käyn kusella samalla.” Hän sanoi lähtiessään kävelemään. ”Ei sitä tartte aina ilmottaa!” Apa huusi hänen peräänsä. Ville tyhjensi oluensa ja heitti tyhjän tölkin taakseen. ”Voishan sitä avata viskipullon.” Hän sanoi noustessaan ylös ja päästi sitten äänekkään röyhtäyksen.

Jani heitti yhden ison puun pienellä hiilloksella palavaan kiukaan pesään. Hän nousi ylös ja otti kuuppaan hiukan vettä ja heitti sen kiukaalle, nähdäkseen tuliko sieltä lämpöä. Kiuas sihahti hiljaa ja hento löyly täytti huoneen. Jani hymähti tyytyväisenä, laittoi kuupan takaisin ämpäriin ja kääntyi lähteäkseen, mutta löyly huurustutti hänen silmälasinsa, joten Jani pysähtyi ja otti ne pois silmiltään pyyhkiäkseen huurun pois. Samassa ulkoa kuului hajoavan lasin ääni ja perään äänekästä kiroilua. Jani ryntäsi ovea kohti lasit edelleen kädessään ja juoksi oven karmia päin, lyöden silmänsä siihen. ”Vittu!” Hän älähti ja lähti jälleen juoksemaan, lyöden vain saman silmänsä toiselle puolen karmia. Jani kompuroi pukuhuoneen puolelle selkä edellä ja törmäsi tuoliin rojahtaen siihen istumaan. Nopeasti hän laittoi lasinsa silmilleen ja ryntäsi ulos.

Apa yritti pidättää nauruaan Villen kirotessa äänekkäästi. Ville oli juuri avannut ison pullon Famous Grouse viskiä ja ottanut siitä yhden huikan, kun hän alkoi kaataa juomaa itselleen lasiin ja hänen otteensa pullon kaulasta lipesi ja se oli pudonnut kiveen ja mennyt palasiksi. ”Oliko kotimaasta ostettu?” Apa kysyi. Ville alkoi keräämään lasinsiruja maasta. ”Kaveri toi Tallinnasta että ei se kallis ollu.” Hän sanoi nostellen isompia palasia käteensä. Samassa Jani juoksi saunasta ulos. ”Mutta vituttaa silti hyvän juoman haaskaaminen.” Ville jatkoi samalla kun he molemmat kääntyivät katsomaan kohti juoksevaa Jania. ”Mitä kävi, onks kaikki kunnossa?!” Jani huusi juostessaan kohti nuotio paikkaa. ”Ei mitään vakavaa.” Apa vastasi Janille, joka kompuroi kovan vauhtinsa vuoksi omiin jalkoihinsa ja kaatui. ”Villen viskipullo vaan meni säpäleiks.” Apa jatkoi kun Jani jäi makaamaan maahan. ”Sattuko?” Ville kysyi Janilta jatkaessa lasinsirujen poimimista. ”Eipä oikein.” Jani vastasi maasta. ”Mä oon vaan niin ilonen ettei ketään sattunu.” Hän jatkoi ja alkoi nousta ylös ja saapui nuotiolle. ”Hei!” Jani huudahti ja muut katsoivat häntä. ”No mitä ny taas?” Apa kysyi avatessaan uuden oluen. ”Missä Julius on?” Jani kysyi vilkuillen ympärilleen. ”Meni ottaan välikuolemaa.” Ville sanoi istuessaan alas ja laskiessaan isoimmat lasinsirut vierelleen penkille. Jani nosti kätensä ilmaan voitokkaasti. ”Mä arvasin.” Hän riemuitsi. ”Se on mun voitto.” Hän hehkutti aloittaessaan nolon tanssin.

Jani otti jääkaapista oluen ja avasi sen. Julle nukkui mökissä olevalla sohvalla, käsi aukinaisesta sepaluksesta housujen sisään tungettuna. Apa ja Ville istuivat pöydän ääressä hieman kauempana juomassa olutta ja katselemassa Janin suoritusta. Jullen oli annettu nukkua noin kaksi tuntia ja nyt oli Janin aika lunastaa vetonsa voitto. ”Joko oot keksiny mitä teet?” Apa kysyi. ”Aikalailla.” Jani vastasi otettuaan huikan olutta. ”Selvä.” Apa sanoi, nousi ylös ja otti puhelimen pöydältä. ”Mää alan si kuvaan.” Hän sanoi kävellessään Janin viereen ja laittaessaan puhelimensa kameran päälle. Jani käveli keittiöön ja kaatoi raanasta juomakelvotonta, kylmää vettä kannuun. Ville katsoi sivummalta tapahtumia tarkkaavaisesti. Jani palasi Jullen luokse ja polvistui tämän viereen. Hän tarttui Jullen käteen, veti sen varovasti pois tämän housuista ja asetti sen Jullen naamalle. Seuraavaksi hän kumartui Jullen korvan juureen ja asetti vesikannun sepaluksen päälle valmiiksi. Jani veti syvään henkeä. ”Kuukeri, kuukeri, kuukeri!” Hän alkoi huutaa Jullen korvaan niin lujaa kun pystyi kaataen samalla vettä tämän sepaluksesta sisään. Ville alkoi nauraa pöydän ääressä kun Julle hätkähti hereille. ”Mitä vittua.” Julle kähisi kun Jani perääntyi hänen luotaan. Hetken Julle tuijotti ympärilleen, käänsi sitten kylkeään ja jatkoi nukkumista. Apa lopetti kuvaamisen. ”Ylös ny, sä hävisit vedon.” Jani nauroi voiton riemuisesti. ”Haista Jani vittu.” Julle sanoi, mutta ei tehnyt elettäkään herätäkseen. ”Jahas, eiköhän mennä saunaan.” Apa sanoi ja joi sitten oluensa tyhjäksi.

Ville kasasi tölkeistä pinoa saunan terassin kaiteelle. Jani ja Apa katselivat penkiltä ja yrittivät olla liikkumatta tai hengittämättä liikaa, että eivät vaikuttaisi Villen suoritukseen. Aiemmin saunassa Ville oli uhonnut pystyvänsä kasaamaan tölkit kattoon asti. Nyt tornissa oli viisi tölkkiä ja se oli puolessa välissä. Ville otti kuudennen tölkin käteensä ja alkoi asettamaan sitä tornin päälle. Janin silmälasit huurustuivat jännityksestä. Apa kurottautui hiljaa kohti oluttölkkiään. Ville sai tölkin paikalleen ja päästi siitä varovasti irti. Hetken päästä torni kaatui ja Ville yritti ottaa putoavia tölkkejä kiinni, Janin ja Apan alkaessa nauramaan. ”Mehän sanottiin ettei se onnistu.” Jani sanoi. ”Vasta eka yritys.” Ville sanoi noukkiessaan tölkkejä kaiteelle. ”Ny se onnistuu.” Hän sanoi ja laittoi helposti kolme tölkkiä päällekkäin. ”Älä viitti.” Jani tokaisi. ”Shh!” Apa murahti hänelle tuijottaen tiiviisti Villen tekemistä. Neljäs tölkki meni helposti, viidennen jälkeen torni hiukan horjahti. Jani ja Apa hätkähtivät, mutta torni pysyi pystyssä. Ville tarttui kuudenteen tölkkiin ja samassa järveltä lensi pieni lintu, kaataen Villen tornin ja törmäten sitten saunan ikkunaan. ”Vitun apina!” Apa murahti linnulle noustessaan seisomaan. Hän tarttui lintuun kiinni, heitti sen takaisin järvelle, josta se lähti pökertyneenä lentämään kohti järven selkää. Ville oli kerännyt tölkit uuteen yritykseen. ”Oota!” Apa murahti istuessaan alas. Hän kaivoi uuden oluen, avasi sen ja otti huikan. ”Anna mennä vaan, kolmas yritys.” Hän sanoi. Ville kokosi jälleen kolme ensimmäistä tölkkiä helposti ja tällä kertaa sai viidennenkin ilman hämminkiä paikalleen. Kuudes tölkki aiheutti hiukan värinää sekä tölkkitornissa että paikalla olijoiden eteiskammioissa, mutta torni pysyi pystyssä. Ville aloitti kuudennen tölkin asettamisen paikalleen. Hän asetti tölkin paikalleen ja päästi siitä hitaasti irti. Kaikki terassilla pidättivät hengitystään. ”Mitä vittua Jani!” Julle huusi rynnätessään terassille. Hänen askeltensa töminä sai Villen tornin kaatumaan. ”Mun kalsarit on ihan märät!” Julle jatkoi huutoaan riuhtaistessaan pukuhuoneen oven auki ja astuessaan sisään. ”Okei, ei tää tänään onnistu.” Ville totesi.

Apa veti venettä perässään, joka oli täynnä puun oksia. Hän oli matkalla pienelle kalliolle, jonka yhdisti saareen pieni kaistale maata. Ville odotti kalliolla, johon oli kasattu jo pieni kokon alku. Apa nousi seisomaan ja alkoi kääntää veneen perää Villeä kohti. ”Tän jälkeen on ainakin yhteen lastiin vielä ainekset.” Hän sanoi työntäessään veneen kalliota kohti. Ville tarttui veneeseen ja veti sen rantaan. ”Hyvä,multa meinaa oluet loppua.” Hän totesi nostaessaan ensimmäistä nippua oksia veneestä. ”Mää tuan sulle lisää sillä välin ko jätkät lastaa seuraavaa satsia.” Apa sanoi noustessaan kalliolle. He purkivat veneen kokkoon, jonka jälkeen Apa lähti viemään venettä takaisin saaren rantaan. Jani ja Julle olivat kasanneet rannalle lisää poltettavaa ja istuivat nyt sen vieressä, olutta juoden. Jullella paloi tupakka huulessa. Apa ohjasi veneen rantaan ja nousi itsekin vedestä. ”Mihis sä meet?” Jani kysyi. ”Ville tarttee lisää olutta.” Apa vastasi kävellessään heidän ohitseen. Kun vene oli lastattu, Apa lähti viemään sitä sekä olutta Villelle. ”Miksei me vaan kannettu näitä puita tonne?” Jani ihmetteli ääneen. ”Koska veneellä vienti on kevyempää ja toi on aika petollinen polku.” Julle sanoi

Jani oksensi nuotiopaikan vieressä olevan kiven juureen. ”Kellä oli veikkaus että Jani oksentaa ekana?” Apa kysyi ja nosti samalla kätensä ilmaan. Julle ja Ville nostivat myös kätensä. ”Näin aattelinkin.” Apa naurahti ja joi oluensa tyhjäksi. ”Oliks meillä panos?” Julle kysyi kaivaessaan tupakka-askin taskustaan. ”Ei tällä kertaa.” Apa vastasi avatessaan uuden oluen. Ville puhalteli savurenkaita tupakastaan. ”Täytyy seuraavalla kerralla laittaa.” Hän sanoi. Jani oksensi isossa kaaressa nestemäistä oksennusta. ”Ei voi olla paha ko tulee vaan yhestä reiästä.” Apa huikkasi Janille. ”Grillataaks me vielä?” Hän jatkoi samalla katsoen Jullea ja Villeä. ”Ei mulla ainakaan oo nälkä.” Ville vastasi heittäessään tupakan tumppinsa nuotioon. ”Sama.” Vastasi Julle, Janin oksennusäänien säestämänä. ”No en mää si lisää enää puita, mutta sauna varmaan tarvis vielä muutaman.” Apa sanoi. ”Mä käyn heittään, käyn kusella samalla.” Julle vastasi noustessaan ylös. Hän lähti kävelemään huojuen saunaa kohti Janin palatessa istumaan. ”Mihin Julius meni?” Jani kysyi ja istui sitten penkistä ohi, mutta sai estettyä kaatumisen. ”Perkele.” Hän kirosi löytäessään penkin ahterinsa alle. ”Laittaan saunaan puita.” Apa vastasi. Jani tuijotti hetken Apaa. ”En mä oo menossa enää saunaan, mä meen ihan kohta nukkuun.” Hän sanoi ja laski katseensa maahan. ”Anna mennä vaan.” Apa vastasi ja tyhjensi sitten tölkkinsä.

Apa asteli saunan terassille, Ville perässään. Jani oli mennyt jo mökkiin nukkumaan, mutta Julle oli ollut saunassa puidenlisäysreissulla jo liian pitkään. Apa riuhtaisi pukuhuoneen oven auki, Villen jäädessä terassille tupakalle. Ville katseli tyyntä järven pintaa mietteliäänä kun Apa palasi terassille. ”Tuus kattoon.” Hän murahti Villelle, joka laski heti tupakkansa tuhkakuppina toimineen tölkin päälle. ”Se on siis sammunu.” Hän sanoi astuessaan Apan perään saunan puolelle. ”Jep.” Apa vastasi samalla kun pysähtyi ja osoitti kiukaan eteen, jossa Julle istui. Hän oli nukahtanut istualtaan kiukaan eteen, lisätessään puita. ”Miten se pystyy nukkuun tossa asennossa?” Ville ihmetteli. Kiukaan luukku oli edelleen auki ja Jullella oli halko kädessään. ”Vuosien harjoituksen tulosta.” Apa vastasi kohauttaen hartioitaan. ”Onneks tää sauna on ehtiny kylmetä.” Hän jatkoi kumartuessaan sulkemaan kiukaan luukun. ”Mä käyn polttaan sen röökini loppuun niin viedään se sitten sänkyyn.” Ville huikkasi poistuessaan.
Ville kantoi Jullen jalkoja laskeutuessaan saunan rappusia alas. Apa seurasi perässä kantaen loppu Jullea. ”Hidasta, saatana!” Ville huudahti, kun hän melkein kaatui. ”Mee nopeemmin, vittu.” Apa vastasi. He pääsivät tasaiselle alustalle, kun Ville laski lastinsa alas. ”Vittu, ihan liian hankalaa.” Hän puuskutti. ”Oishan se tuala lattiallakin voinu nukkua.” Hän jatkoi turhautuneena. Apa piteli loppu Jullea edelleen ylhäällä. ”Vittu mää olen pyhimys, ei voi jättää kovalle alustalle.” Hän ärähti. ”Tossa on rappuset kannettavana vielä ylös!” Ville parahti osoittaen mökkiä kohti. Apa katsoi mökkiin vievää, leveää rappuspolkua hetken. ”Kaikki järjestyy.” Hän lopulta sanoi. ”Otas toi.” Hän jatkoi antaessaan Jullen Villelle. ”Hei!” Ville älähti ottaessaan kopin veltosta kaveristaan. Apa asettui Villen eteen seisomaan jalat hartioiden leveydelle toisistaan niin, että vasen jalka oli hiukan edellä. ”Anna se tänne.” Hän sanoi. Ville antoi velton Jullen Apalle ja astui kauemmas. Apa tarttui Julleen ja heilautti hänet olkapäilleen kuin ruissäkin. ”Lets menoks.” Hän sanoi, korjasi hiukan asentoaan ja lähti kävelemään rappusia ylös. ”Hei oikeesti.” Ville tuhahti ja lähti sitten Apan perään. ”Entä jos se tippuu?” Ville kysyi huolestuneena. ”Otat kopin.” Apa vastasi kääntymättä ja jatkoi matkaansa.

Jani makasi hänelle varatussa sängyssä selällään silmät kiinni. Hänen kätensä vaeltelivat sukupuolielinalueella hitaasti ja hellästi. Suu maireassa hymyssä Jani hengitti raskaasti, mutta iloisesti. Mökin ovi lennähti auki ja Ville astui sisään. ”Jaksaa vielä!” Hän kannusti. Jani säpsähti ja käänsi kylkensä seinää päin, lyöden erektiossa olevan peniksensä kiviseinään rajusti. ”Totta kai jaksaa!” Apa murahti hikikarpaloiden valuessa hänen kasvoillaan. Jani pidätteli tuskan huutoaan kyyneleet silmissä. Ville tuli Janin viereisen sängyn viereen ja otti siitä peiton pois. Apa heitti Jullen sängylle. Ville asetteli peiton hänen päälleen Apan puuskuttaessa raskaasti. Janin kipu alkoi lieventyä. ”Täytyy käydä uimassa hiet pois. ” Apa sai sanottua ennen kuin lähti kävelemään pois mökistä Ville perässään. Jani odotti hetken kuunnellen kuinka heidän askeleensa loittonivat mökistä. Hetken yön hiljaisuutta ja Jullen tuhinaa kuunneltuaan hän kääntyi jälleen selälleen ja alkoi hipelöidä itseään.

Apa hyppäsi pommilla veteen. Roiskeet nousivat niin korkealle että laiturilla istuvan Villen tupakka kastui. ”Vittu.” Hän tuhahti ja alkoi sytyttämään tupakkaansa uudelleen. Apa nousi pinnalle hiuksiaan heilauttaen. ”Nääks sääkin ton?” Ville kysyi osoittaen heidän kokkonsa suuntaan. Apa kääntyi ensin Villeen päin ja sitten kokkoa kohti. ”Jaa meiän kokon?” Hän kysyi. Ville nousi seisomaan. ”Ei kun sen edessä.” Hän sanoi ja heitti kastuneen tupakkansa järveen. Apa tihrusti silmiään. ”Onks meiän vene karannu?” Hän kysyi. ”Ei oo, se on rannassa.” Ville vastasi vilkaisten heidän venettään. ”No mitä vittua.” Apa murahti ja lähti kroolaamaan kokkopaikalla olevaa venettä kohti. Ville lähti kävelemään ripeästi maata pitkin samaan kohteeseen. Apa pääsi veneelle ensin ja työnsi sen kalliolle. Hän nousi seisomaan, katsoi veneeseen ja jähmettyi paikalleen. ”Onks se tyhjä?” Ville huikkasi kävellessään kapeaa väylää kohti venettä. ”Ei.” Apa vastasi tuijottaen veneen pohjalle. ”Mitä siälä on?” Ville kysyi hetki ennen kun pääsi paikalle. ”Nainen.” Apa vastasi.

Tarina jatkuu osassa 2: Omituinen Nainen

Kaikki tässä tarinassa esiintyvät henkilöt ja tapahtumat ovat kuvitteellisia. Kaikki yhtenäisyydet todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin ovat puhtaasti sattumaa.