Rankkasade piiskasi pientä saaressa olevaa mökkiä. Kokon jäänteet eivät savunneet enää pienellä kallioluodolla. Tuuli hajotti saunan savupiipusta kohoavan savun, kun pienessä rantasaunassa ei annettu huonontuneen säätilan haitata ilon pitoa.

Apa heitti lisää löylyä ja nojautui sitten seinää vasten, katsoen samalla ikkunasta ulos. Puut heiluivat tuulessa kun sade piiskasi terassia. Muut olivat siirtyneet vilvoittelemaan pukuhuoneeseen, josta kuului vaimeaa puheensorinaa. Apa rentoutui vielä hetken sadetta katsellen pehmeissä löylyissä ja nousi sitten ylös. Huuhdeltuaan itsensä hän poistui pukuhuoneen puolelle. ”Aina kannattaa syödä hedelmiä.” Jani sanoi juuri Villelle. ”Mä syön ihan tarpeeks terveellisesti.” Ville vastasi hiukan loukkaantuneena. ”Ja sun on ihan turha puhua mulle terveistä elämäntavoista kun et ite liiku.” Hän jatkoi. Apa istahti pöydän ääreen, Jani vastapäätä. ”Mulla on istumatyö.” Jani puolusteli itseään. ”Sitä suuremmalla syyllä sun pitäs liikkua.” Ville naurahti ja läpsäisi vahingossa vieressään nukkuvaa Jullea. ”Älä hakkaa meiän toipilasta.” Kiia sanoi Villen vierestä toruvasti. ”Sori, se oli refleksi.” Ville puolusteli. ”Tääläkö tehään elämäntaparemontteja?” Apa kysyi. ”Teiän kannattas vaan elää samanlailla ko mää.” Hän jatkoi avatessaan uuden oluen. ”Ethän sä liiku tai syö hedelmiä.” Jani sanoi vihaisesti pöydän toiselta puolen. ”Sulla on meistä kaikkein epäterveellisimmät elämäntavat.” Ville tuhahti sängyltä. ”Elän silti ihan piruuttaankin pidempään ko kukaan teistä.” Apa naurahti ja otti sitten huikan oluestaan. Laskiessaan tölkin huuliltaan hän asetti kätensä rintansa päälle ja irvisti. ”Onks sulla kaikki hyvin?” Kiia kysyi hätääntyneenä noustessaan seisomaan. ”Ei täs mitään.” Apa vastasi. ”Synnynnäinen sydänvika vaan, ei mitään vakavaa.” Hän jatkoi ja otti uuden huikan.

Jani tuli pukuhuoneeseen läpimärkänä. ”Ei oo tainnu sade hellittää?” Apa kysyi pilkallisesti, sillä näki kyllä ikkunasta millainen sää ulkona oli. ”Juu ei.” Jani sanoi pyyhkiessään märkää päätään. ”Mutta kusella on käytävä jos on kusihätä.” Hän jatkoi. ”Itse asiassa mäkin olen pidätellyt jo hetken.” Kiia sanoi hiukan nolostuen. ”Täälä ei varmaankaan ole sisävessaa?” Hän jatkoi katsoen vuorotellen muita. ”Tuolla mökin takana on huussi.” Apa sanoi osoittaen samalla ikkunasta huussin suuntaan. ”Eli ei mitään mahdollisuutta päästä sinne kuivana.” Kiia sanoi katsoessaan ikkunasta ulos. Kiia nousi ylös. ”Mutta pakko mikä pakko.” Hän sanoi ja lähti kävelemään ulko-ovea kohti. ”Mä voin lähteä näyttään missä se on.” Sanoi Ville noustessaan ylös. ”Mä voin suojata suo tällä mun pyyhkeellä” Jani sanoi ja otti pyyhkeensä tuolilta. ”Voi kiitos pojat.” Kiia sanoi naurahtaen poistuessaan ovesta, miehet perässään. Apa katsoi ulos ikkunasta. Ville käveli edellä, takki levällään ikään kuin tuulen suojana, perässään Kiia, jonka päällä Jani piti pyyhettä ettei hän kastuisi. Apa hymähti näyn absurdisuutta ja nousi sitten tuolilta mennäkseen laittamaan kiukaan pesään lisää puita.

Ville kyyristeli tuuhean kuusen alla sateensuojassa, Jani vieressään. Kumpikaan ei ollut puhunut mitään hetkeen, kunnes Ville rikkoi hiljaisuuden. ”Kannattas luovuttaa.” Hän sanoi katsomatta Janiin päin. ”Samat sanat.” Jani vastasi irrottamatta katsetta puuceestä. Ville kaivoi tupakka-askin taskustaan. ”Sulla ei oo mitään saumaa noin kauniiseen naiseen.” Hän sanoi sytyttäessään tupakkansa. Jani otti silmälasit pois päästään ja pyyhki niistä huurun pois paidanhelmaansa. ”Miks mä olen sitten ainoa joka on saanut häneltä pusun?” Hän sanoi lopulta ja asetti lasit takaisin silmilleen samalla kun Ville kääntyi katsomaan häntä. ”Täh?” Ville lopulta älähti. Samassa puuceen ovi aukesi ja Kiia astui ulos. Jani nousi ylös ja käveli hänen luokseen, laittaen jälleen pyyhkeen hänen päälleen sateensuojaksi. ”Mennäänkö saunalle vai päämökkiin?” Jani kysyi samalla kun Ville kömpi heidän luokseen. ”Kai me saunalle kun muutkin on siellä.” Kiia vastasi lähtiessään kävelemään.

Apa tuijotti sadetta ja joi olutta. ”Huomenta.” Kuului Jullen ääni sängyltä. Apa käänsi katseensa häneen. ”Mikä olo?” Apa kysyi samalla kun joi oluensa tyhjäksi. Julle nousi istumaan sängyn reunalle. ”Päätä särkee ja jalkaan sattuu.” Hän vastasi samalla kun asetti jalkansa lattialle. ”Pystyksä käveleen sillä?” Apa kysyi. Julle nousi seisomaan vasemman jalkansa varaan ja laski sitten varovasti painoa oikealle, palaneelle jalalleen. ”Ei tässä ainakaan satu.” Julle vastasi. Hän otti askeleen, hiukan oikeaa jalkaansa aristaen. ”Mihin ajattelit mennä.” Apa kysyi avatessaan uuden oluen. ”Röökille.” Julle vastasi poistuessaan ovesta ulos. Julle istahti oven vieressä olevalle penkille ja otti tuhkakupin vieressä olevan askin käteensä, avasi sen ja huomasi sen tyhjäksi. Hän heitti askin penkille samalla kun Jani, Ville ja Kiia tulivat terassille. ”Kuukeri.” Jani huusi samalla. ”Kato säkin oot heränny.” Ville sanoi avatessaan oven. ”Heitä mulle Ville yks rööki.” Julle sanoi hätäisesti. ”Sattuuko sua vielä?” Kiia kysyi huolestuneena kumartuessaan Jullen viereen. Ville kaivoi tupakka-askin taskustaan ja ojensi sen Jullelle. ”Päätä vähän kivistää, mutta se lähtee kaljalla.” Julle vastasi Kiialle, joka tutki hänen jalkaansa. Ville meni sisälle samalla kun Kiia nousi ylös. ”Hyvä ettei käyny pahemmin.” Kiia sanoi ja antoi Jullelle suukon otsalle. Julle sytytti samalla tupakkansa kun Kiia ja Jani menivät sisälle.

Apa tuijotti ikkunasta ulos. ”Se alkaa sade hellittään.” Hän sanoi muille. Ville tuli saunasta. ”Miten ois yhet löylyt?” Hän kysyi ja alkoi riisumaan vaatteitaan. ”Sopii.” Apa sanoi, joi oluensa loppuun ja nousi ylös, jättäen pyyhkeensä tuolilleen. Apa ja Ville menivät saunaan. ”Mun saunominen taitaa olla tältä Juhannukselta ohi.” Julle sanoi katsoen samalla jalkaansa. ”Ei välttämättä.” Kiia sanoi. ”Katotaan parin tunnin päästä kuinka paha se on ja tehään sitten päätöksiä.” Hän jatkoi. Jani avasi itselleen uuden oluen. ”Mä en ainakaan jaksa tässä kohtaa enää saunoa.” Hän ilmoitti. ”Mutta onks kellään muulla nälkä?” Hän kysyi muilta käsiään yhteen hieroen. ”Kyllähän sitä aina syödä voi.” Julle vastasi. ”Sama.” Kiia sanoi. Jani nousi ylös. ”Aattelin ihan tuolla mökissä pannulla valmistaa parit pihvit.” Hän sanoi samalla kun poistui. Kiia nousi ja lähti hänen peräänsä. ”Teillä ei varmaan täälä ole paljoa kasviksia?” Hän kysyi. Julle nousi ylös ja lähti vaivalloisesti heidän peräänsä. ”Vain grillijuustoa.” Hän sanoi ja samassa Kiia kääntyi ympäri. ”Tarviitko sä apua?” Hän kysyi Jullelta. ”Ei siitä haittaakaan olisi.” Julle vastasi ja Kiia alkoi antamaan hänelle tukea. ”Ei siis mitään kasviperäistä ravintoa?” Kiia kysyi heidän lähtiessään ulos. ”Kaljassahan on ohraa.” Julle vastasi.

Ville heitti löylyä. ”Vaikuttaako Kiia susta jotenkin oudolta?” Hän kysyi Apalta. Hetken saunassa oli hiljaista.” Kaikki naiset on outoja.” Apa vastasi lopulta. ”Niin mutta sillei tavallista oudommalta.” Ville sanoi avatessaan uuden oluen. Hän otti huikan ja sylki juoman heti pois. Apa alkoi nauramaan. ”Tää ei ollu kyllä se mun mukana tuomani.” Ville sanoi laskiessaan tölkin lauteille. ”Ihan vitun lämmintä.” Hän jatkoi ottaessaan jalkojensa juuresta toisen avaamattoman tölkin. Vasta paahdetun leivän tuoksu alkoi levitä saunaan Villen kiukaalle sylkäisemän oluen seurauksena. ”Etkö sää tölkin kyljen lämpötilasta sitä osannu päätellä.” Apa sanoi huvittuneena. ”Ei käyny mielessä.” Ville vastasi. ”Mutta Kiiasta.” Hän jatkoi kesken jäänyttä aihetta. ”Ei hänessä mun mielestä ole mitään erityisen outoa.” Apa kertoi mielipiteensä. ”Sunko mielestä on?” Hän kysyi Villellä ja tyhjensi sitten oluensa. ”Hän ilmeisesti on suudellut Jania.” Ville vastasi ja heitti sitten lisää löylyä. ”Ja sekö on sun mielestä outoa?” Apa kysyi nojautuessaan eteenpäin. ”Onhan se outoa kun näinkin komea mies on paikalla kuin mä.” Ville sanoi pohtivana. Apa naurahti. ”Ehkä Kiia tykkää nörteistä.” Hän sanoi noustessaan jälleen normaalisti istumaan. ”Sitähän mä tarkotin.” Ville sanoi. ”Outo nainen.” Hän totesi heittäessään jälleen löylyä.

Jani asetti grillipihvit paistinpannulle. Kiia luki mökin vieraskirjaa pöydän ääressä Jullen ollessa ulkona tupakalla. ”Mä luulin että tää on teiän mökki.” Kiia sanoi Janille. ”Tää on kaupungilta vuokrattu.” Jani vastasi lorauttaessaan hiukan olutta pihvien päälle. Julle tuli sisälle. ”Joko syödään?” Hän kysyi istuessaan Kiian viereen. ”Vasta laitoin pihvit pannulle.” Jani vastasi samalla kun käänsi pihvejä. ”Hei onks nää teiän nimet?” Kiia kysyi Jullelta näyttäen tälle vieraskirjan sivua. Julle katsoi kirjaa. ”Joo, oltii täälä viimevuonna syyskuun alussa.” Hän sanoi. ”Sit päätettiin tulla viettään seuraavan vuoden juhannusta tänne.” Hän jatkoi ja nousi sitten pöydästä. ”Käytteks te useinkin yhdessä mökeillä?” Kiia kysyi Jullen kävellessä jääkaapille. ”Mehän käydään vaikka missä kimpassa.” Jani vastasi hellan äärestä Jullen avatessa jääkaapin oven ja ottaessaan sieltä oluen. ”Uusvuos me oltiin Tallinnassa.” Hän sanoi samalla kun avasi tölkkinsä. ”Kuulostaa mukavalta.” Kiia vastasi laittaessaan vieraskirjan pois. ”Mä en ole Johannan kanssa käynyt pitkään aikaan missään.” Hän jatkoi ja huokaisi sitten syvään. Julle istui häntä vastapäätä. ”Onks Johanna tää sun kaveri jonka kanssa olit soutelemassa?” Hän kysyi. ”Sama nainen.” Kiia vastasi. ”Hän on mun elämäni.” Hän jatkoi. Jani kääntyi katsomaan mitä pöydän ääressä tapahtui. Julle otti Kiiaa kädestä kiinni. ”Hän on varmasti kunnossa.” Hän sanoi lohduttavasti. Jani tuli pöydän luokse ja istui Kiian viereen. ”Kyllä tässä vielä hyvin käy.” Jani sanoi ja halasi Kiia. Hetken mökissä oli hiljaista. ”Kiitos pojat.” Kiia lopulta sanoi kyyneleitään niellen. Julle irrotti kätensä ja Jani otti heti Kiiaa kädestä kiinni. ”Mä olen sun tukena.” Hän sanoi katsoen samalla naista syvälle silmiin. ”Kiitos.” Kiia vastasi hymyillen. ”Ole vaan, mutta pitäiskö sun olla tuolla keittiössä just ny?” Julle sanoi osoittaen samalla peukalollaan olkansa yli hellan suuntaan, josta nousi savua. ”Vittu!” Jani huudahti samalla kun nousi kiireesti pöydästä.

Apa ja Ville saapuivat mökkiin, jossa muut istuivat pöydän ääressä syömässä Janin paistamia pihvejä. ”Riittääkö meillekkin pihvejä?” Apa kysyi heittäessään pyyhkeensä läheiselle nojatuolille lantionsa ympäriltä. Kiia katsoi poispäin nolostuneena. ”Ei.” Jani vastasi Apan kävellessä alasti jääkaapille, samalla kun Ville istahti pöytään. ”Ei mulla olis nälkä ollutkaan.” Apa vastasi avatessaan jääkaapin ja ottaessaan sieltä pari olutta. ”Miks sä sitten kysyit?” Jani ihmetteli. ”Se oli sellanen keskustelunavaus.” Apa vastasi heittäessään toisen tölkeistään Villelle, joka otti siitä kopin. Apa istahti pöytään Jullen viereen. ”Mulle riittää ohrapirtelö vielä moneks tunniksi.” Hän sanoi samalla kun avasi oluensa. Ville avasi myös omansa, joka kuohahti rajusti, roiskuen Janin päälle. ”Vittu Ville!” Jani huudahti pyyhkiessään olutta päältään. ”Sori.” Ville totesi ja otti sitten huikan oluestaan. ”Mites ois kierros frisbeegolfia?” Apa kysyi välittämättä Janista. ”Onks teillä täälä kori?” Kiia kysyi innoissaan. ”Tosta vähän matkan päästä lähtee ihan rata.” Apa sanoi osoittaen kädellään mökin takaseinää. ”No täällähän on sitten varsin hyvät palvelut.” Kiia jatkoi innostustaan. ”Meiän kaupunki on paras kaupunki.” Apa sanoi iskien samalla silmää. ”Kannattaako sitä pelata kun voittaja on jo selvillä?” Julle ilmoitti röyhistäen rintaansa. ”Eli mä.” Ville totesi ylimielisesti. ”Sehän nähdään.” Kiia totesi voitonhaluisena.

Jani etsi kiekkoaan pienten kuusten joukosta. ”Löytyykö?” Apa huikkasi hänelle vähän matkan päästä. ”Ei näy.” Jani vastasi. ”No mää heitän sillä välin.” Apa ilmoitti ja heitti frisbeensä suoraan ensimmäiseen mäntyyn, josta se otti kimmokkeen ja laskeutui kauemmas korista, kuin mistä Apa oli sen heittänyt. ”Voi vitun pillu ja kaikki sen sijamuodot!” Apa karjui niin että koko metsä tärisi. Julle, Ville ja Kiia olivat jo selvittäneet väylän ja odottivat korin lähellä, nauraen Apan huonolle tuurille. ”Vittu tossaha se on!” Kuului Janin huuto kun hän kumartui noukkimaan oman heittovälineensä, Apan kävellessä omansa luokse. ”Et saa edes kahdella heitolla!” Ville huusi Janille, jonka heittoväylällä oli paljon puita ja pituutta useita kymmeniä metrejä. Jani heitti frisbeensä. ”Farssi!” Julle huusi samalla hetkellä kun kiekko irtosi Janin kädestä. Frisbee lähti kaartamaan oikealle, kauemmas korista ja osui sitten mäntyyn, josta se kimposi kahden koivun kautta korin ohitse ja osui kuuseen, jääden sen oksille. ”Vittu Mikä heitto.” Ville ehti todeta ennen kuin frisbee tippui oksalta suoraan koriin. ”Vittu mikä heitto!” Jani huusi hyppiessään riemusta pienten kuusten pensaikossa. ”Jumalauta.” Apa murahti omalta heittopaikaltaan, kun muut vain tuijottivat suu auki Janin frisbeetä. Apa heitti omansa varovaisesti matalalla ja sai kiekon laskeutumaan aivan korin lähelle. Jani jatkoi riemuaan kuusikossa. ”Olihan se ny päivän paras heitto.” Kiia sanoi vilkaisten ensin Jullea ja sitten Villeä, jotka molemmat vain nyökkäsivät. Apa käveli pelivälineensä luokse ja heitti sen koriin. ”Taisin tippua kolmanneks.” Hän sanoi ja Kiia kaivoi tulosvihon taskustaan. Hän merkitsi tulokset ylös ja puhui sitten: ”Joo, eli mä menin ny toiseks, kymmenellä heitolla. Jullella on yheksän näihin kolmeen väylään, sulla ny ykstoista, Ville ja Jani on tasoissa kolmellatoista.” Jani saapui muiden luokse. ”Kyllä se on nyt oluen paikka.” Hän sanoi ja nosti maassa olevan muovipussin käteensä.

Ville heitti frisbeensä lähimpään mäntyyn, josta se kimposi radalle, lähelle koria. ”Ei paha, ei paha.” Julle sanoi hänen vieressään ja asettui heittovalmiuteen. He olivat seitsemännellä korilla ja Ville oli jäänyt viimeiseksi 25:llä heitolla, joten hän aloitti uuden radan. Jullea alkoi humala painaa, joten hänenkin tuloksensa tippui jatkuvasti, ollen nyt 23. Julle tähtäili hetken ja heitti sitten kiekkonsa. Se lähti lähes 45:n asteen kulmassa ylös, kaarsi takaisin päin ja putosi vain metrin päähän heittopaikasta. Kaikki paikallaolijat alkoivat nauraa. ”Vittu mitä paskaa.” Sai Julle sanottua naurunsa lomasta. Apa asteli nauraen heittopaikalle. ”No ei tää ainakaan huonommin voi mennä ko äskönen.” Hän totesi. Apa otti muutaman askeleen vauhdin ja heitti frisbeensä voimakkaan karjahduksen saattelemana. ”Ei tää oo keihäänheittoa.” Jani sanoi nauraen kun frisbee liisi ilmassa kohti koria. Kaikki tuijottivat jännittyneinä kiekon matkaa, joka lopulta päättyi suoraan koriin. ”Yosh!” Apa huudahti riemuissaan nostaessaan molemmat kätensä ilmaan. ”Vittu mitä paskaa.” Julle sanoi turhautuneena ja kaivoi tupakka-askinsa taskustaan. Apa poistui heittopaikalta ja näytti samalla vuoroon tulevalle Janille keskisormea, joka vastasi eleeseen näyttämällä kieltään. ”Tuurilla ne laivatkin seilaa.” Jani sanoi asettuessaan heitto valmiiksi. ”Ainakin jos airot on sulla.” Apa vastasi avatessaan uuden oluen. Jani heitti frisbeensä ja se laskeutui keskelle väylää. ”Aika hyvin.” Kiia sanoi astuessaan heittopaikalle. Kaikki miehet tuijottivat hänen persettään samalla kun Kiia tähtäsi heittoaan. Kiia heitti ja frisbee liisi hiukan syrjään väylältä ja hiukan Janin heittoa kauemmas korista. ”Taitaa taas kärki vaihtua.” Jani sanoi itsevarmuutta huokuen, lähtiessään hakemaan omaa kiekkoaan. ”Jep, mulle.” Julle vastasi nostaessaan oman kiekkonsa maasta. ”Heitän!” Hän ilmoitti ja viskasi sitten kiekkonsa lähimpään mäntyyn, josta se kimposi takaisin väylälle. ”Vittu mitä paskaa.” Julle totesi muiden päästessä omien kiekkojensa luo. ”On tässä viä kolme koria jäljellä.” Kiia sanoi ja heitti sitten oman frisbeensä läheiseen kuusikkoon. ”No hitto.” Hän sanoi ja lähti heittonsa perään. Apa nojaili koriin juoden olutta kun Jani heitti kiekkonsa, joka liisi ilmojen halki suoraan Apaa otsaan, josta se kimposi korin päälle. ”Mä lasken ton osumaks.” Totesi Jani samalla kun Apa kaatui maahan iskun voimasta. ”Vittu vähemmästäkin on tapettu!” Apa murahti noustessaan ylös. ”Sattuko sua?” Kiia kysyi huolissaan samalla kun muut nauroivat. ”Ei hätää, mulla on kova pää.” Apa sanoi pidellessään oluttaan osumakohdan päällä. Julle heitti jälleen kiekkonsa ja osui taas mäntyyn, mutta nyt frisbee laskeutui väylälle. Lopulta Ville ja Kiia saivat väylän loppuun neljällä heitolla, kun Jullella meni kuusi. ”Meniks mä ny johtoon?” Jani kysyi innoissaan Kiialta, joka merkkasi tuloksia. ”Joo, sulla on ny 21 heittoo, mulla ja Apalla 22. Julle ja Ville on tasoissa 29:llä heitolla.” Kiia vastasi. ”Vielä ehtii kiriin.” Ville tuumasi ja lähti kävelemään seuraavalle heittopaikalle.

Jani joi oluttaan harmistuneen näköisenä frisbeegolfradan viimeisen korin luona. Apa noukki oman kiekkonsa korin vierestä ja löi sillä ketjuihin. ”Se oli viides.” Hän sanoi kävellessään Janin viereen. ”Masentaako?” Apa kysyi naurahtaen Janilta. ”Ole sinä hiljaa.” Jani tuhahti. Kilpailussa oli tapahtunut käänne kun Jani oli tyrinyt kahdeksannen radan, saamalla sen läpi ruhtinaallisella 15:sta heitolla. Koriin osui kiekko ja Ville tuli sen perässä. ”Se oli kolmas.” Hän sanoi noukkiessaan kiekkonsa. ”Aika tiukoille menee siis.” Apa vastasi samalla kun jälleen yksi kiekko laskeutui korin juurelle. Pian Julle käveli kiekon luokse, otti sen maasta ja iski sillä ketjuihin. ”Monesko oli?” Ville kysyi avatessaan uuden oluen. ”Ihan sama.” Julle vastasi istuessaan Janin viereen. ”Onks Kiia ainoo joka on laskenu tuloksia?” Apa kysyi samalla kun Kiian kiekko osui häntä polveen. ”Ai saatana!” Hän murahti laittaessaan kätensä polvelleen. ”Hereillä siälä!” Kiia huudahti kävellessään koria kohti. ”Ihan oikein sulle.” Jani tiuskaisi maasta. ”Mää en ole sulle taaskaan mitään pahaa tehnyt.” Apa sanoi takaisin polveaan hieroen. ”Ihan turha muhun purkaa kiukkuaan siitä ettet pärjännyt.” Hän jatkoi Kiian saapuessa korille. ”Se oli sit siinä.” Kiia sanoi iskiessään kiekkonsa ketjuihin. ”Mennäänkö mökille laskee lopulliset tulokset?” Hän kysyi muilta. ”Mennään mökille juomaa kaljaa.” Julle tuhahti noustessaan ylös. ”Ja runkkaan.” Jani sanoi lähtiessään Jullen perään. Muut lähtivät seuraamaan heitä. ”Ei kai se oikeesti aio kosketella itseään?” Kiia kysyi Apalta. ”Sen tietää vain luoja ja hän itse.” Apa vastasi.

Apa istui pöydän päädyssä, Kiian laskiessa heidän frisbeegolftuloksiaan häntä vastapäätä. Jani ja Ville istuivat pöydän toisella laidalla ja Julle oli ulkona tupakalla. Mökissä oli jännittynyt tunnelma kun kaikki odottivat leikkimielisen kilpailun tuloksia. Kiia laski kynän pöydälle. ”Ootteko valmiita?” Hän kysyi vilkuillen muita. ”Varrotaan Julle.” Ville vastasi samalla kun hän näki Jullen tumppaavan tupakkansa. ”Mää haen uuden oluen.” Apa sanoi ja joi sitten tölkkinsä tyhjäksi. Julle saapui sisälle mökkiin samalla kun Apa nousi pöydästä. ”Tulokset on laskettu.” Kiia ilmoitti. ”Ihan sama.” Julle tiuskaisi ja käveli omaan sänkyynsä. ”Mistäs Julle ny on suuttunu?” Kiia hämmästeli. ”Ottaen huomioon että hänen toinen silmänsä katsoi jouluun ja toinen Juhannukseen niin oletan että hän ei muista edes koko kilpailua ja ottaa nyt välikuoleman.” Apa selosti palatessaan pöydän ääreen uuden oluensa kanssa. ”Kaikki ei kestä leikkimielistä kilpailua.” Jani sanoi. ”Anna tulla tuloksia.” Ville rohkaisi Kiiaa. ”Tämä selvä.” Hän vastasi ja otti paperin käteensä. ”Viimeiseksi tällä kertaa jäi 45:llä heitolla Jani.” Hän aloitti tulosten kertomisen. Jani kohotti oluensa ilmaan. ”Ei oo yllätys.” Hän sanoi ja otti sitten huikan. ”Se oli se yks rata minkä menit kuseen.” Apa naurahti pöydän päästä. Jani ojensi kätensä Apaa kohti, pitäen sitä nyrkissä niin, että rystyset osoittivat Apaan. Sitten toisella kädellään hän kuroitti niskansa taakse ja oli ottavinaan nuolen viinistä, laittoi kätensä ojennettua kättään vasten ja veti sen sitten taakseen ikään kuin virittääkseen jousipyssyn. Vapauttaessaan kuvitteellisen nuolensa hän nosti ojennetun kätensä keskisormen pystyyn. ”Jullen lopputulos on 42 ja Villen 40.” Kiia jatkoi tulosten kertomista. Apa antoi pienet aplodit. ”Kahden kärjellä on 35 ja 33 pistettä.” Kiia ilmoitti. ”Apa hävis.” Kuului Jullen ääni. ”Nukkuvat hiljaa.” Apa ärähti. ”Mutta näin siinä kävi.” Kiia sanoi. ”Mulla oli 33 heittoa.” Hän jatkoi ja Jani sekä Ville antoivat aplodit. ”Yks sille!” Ville huudahti ja otti huikan. ”Yks sille!” Jani ja Apa toistivat nostaessaan tölkkinsä ilmaan ja ottaessaan huikan. ”Yks mille?” Kiia ihmetteli. ”Hyvälle kilpailulle.” Apa sanoi. Ville nousi ylös. ”Mä käyn laittaan saunaan tulet.” Hän ilmoitti kävellessään ovelle päin. ”Noches.” Apa huikkasi hänen peräänsä.

Tarina jatkuu osassa 5: Yöllinen Juhannus

Kaikki tarinassa esiintyvät henkilöt ja tapahtumat ovat kuvitteellisia. Kaikki yhtäläisyydet todellisiin henkilöihin tai tapahtumiin ovat puhdasta sattumaa.